Olen vuosia kerännyt dataa siitä, mikä on oikeasti vaikuttavaa parisuhdetyötä. Kysymyksiä, jotka ovat ohjanneet tutkimustani ovat olleet:

• Miksi rakkaus on välillä niin vaikeaa ja miten läheisyys, leikkisyys ja helppous olla toisen lähellä palautetaan pitkössä suhteessa?

• Miten on mahdollista aidosti voida nyt hyvin omissa läheisissä ihmissuhteissa, vaikka rakkaussuhteissa olisi elämän aikana tullut tunnetason haavoja?

• Mihin voidaan vaikuttaa yksin ja mihin yhdessä. Mitkä ovat sellaisia haasteita, joiden juurisyihin pääseminen tapahtuu yksilötasolla ja mikä yhdessä. Mitä näin läheinen ihmissuhde kertoo minusta ja miten voin myös kasvaa sitä kautta ihmisenä?

• Onko sillä jokin syvempi merkitys, miksi valitsemme juuri tietynlaisen puolison itsellemme. Miten haasteet lopulta syntyvät suhteeseen?

Viimeisen yli kymmenen vuoden ajan olen kouluttautunut, lukenut kirjoja, jutellut kollegoiden kanssa ja tehnyt asiakastyötä, sekä samaan aikaan elänyt toki omaa suhdetta ja sitä kautta saanut osasta asioista myös omaa kokemusta.

Kaiken tämän pohjalta olen päätynyt siihen, että puhuminen ei riitä.

Tarvitaan lisää kerroksia. On toki ymmärrettävä ajatusten tasolla, mistä eri parisuhteen haasteissa on kyse, mutta yksin se ei riitä.

Tarvitaan myös tunnetaso, käytännön arjen elämän taso. On pystyttävä toimimaan uudella tavalla arjen tilanteissa. Ja siinä ei pelkkä ymmärrys tai tahdonvoima riitä -harvalla edes olisi haasteita, jos se riittäisi. Parisuhde on meille niin tärkeä suhde, että tahtoa sen hyvinvointiin yleensä löytyy. Välineet muuttaa arjen tilanteita vaan yleensä puuttuu. Ja pahimmillaan tunnetason korjaamista koetetaan tehdä oman jaksamisen kustannuksella, ohittaen omat tarpeet ja toiveet.

Näiden kahden tason lisäksi on kuitenkin vielä yksi, ehkä merkittävin taso. Kiintymyssuhdehaavojen ja emotionaalisen ohittamisen taso. Pidempi parisuhde on yleensä yksi aikuiselämän merkittävimpiä ihmissuhteita ja sen haasteet eivät yleensä ole vain arjen tilanteiden ratkaisua. On osattava tuoda turvalliseksi se, mikä tällä hetkellä tuottaa turvattomuutta molemmissa. Eli luoda turvallista kiintymyssuhdetta.

Lähestymistapani on siis hyvin integratiivinen ja teoreettinen viitekehys pitää sisällään tutkittua tietoa ja työkaluja esimerkiksi tunnekeskeisen pariterapian, somaattisen työskentelyn ja positiivisen psykologian teoriapohjasta.

Kaiken pohjalta on syntynyt SomaSuhde™ -metodi.

Metodi kulkee mukana taustalla kaikessa valmennustyössäni ja perustuu alla olevaan pyramidiin. Kantavana ajatuksena on nimenomaan parisuhteen haasteiden ulottuminen kolmelle eri tasolle ja työskentely kaikilla niistä.

SomaSuhde™ -metodi nimenä kantaa kahta merkitystä:

Soma viittaa kehoon — siihen, että parisuhde ei tapahdu vain sanoissa ja ajatuksissa, vaan myös hermostossa, reaktioissa, kaipuussa, vetäytymisessä ja turvan kokemuksessa.

Somasuhde pitää sisällään elämän kaikkien tunteiden suloisuuden, elämän koko kirjon yhdessä. Se ei tarkoita täydellistä suhdetta, vaan suhdetta, jossa opitaan palaamaan kohti pehmeyttä, turvaa ja yhteyttä — myös silloin, kun arki, tunnehaavat ja vanhat kehät vetävät erilleen.